Vieraskynä: Positiivinen asenne tekee sinusta voittajan

Vieraskynä: Positiivinen asenne tekee sinusta voittajan

Me ihmiset teemme elämämme aikana monia valintoja. Yksi tärkeimmistä valinnoista liittyy siihen, millaisen elämänasenteen päätämme omaksua. On aivan eri asia elää omaten positiivisen asenteen kuin toimia ja käyttäytyä negatiivisesti asennoituen. Me ihmiset siis teemme tietoisen valinnan, näemmekö elämämme kielteisessä valossa jatkuvasti maristen ja valittaen vai koemmeko maailman ja elämämme enemmänkin myönteisesti ajatellen. Se kumman ”moodin” me valitsemme, päättää nautimmeko elämästämme ja ihmisistä siinä vai tuhlaammeko aikaamme turhaan murehtimiseen.

Amerikkalainen kirjailija Maddy Malhotra on kirjoittanut asiasta osuvasti: Mikään ei muutu, jos vain valitat. Se vain kasvattaa negatiivisia tuntemuksia sisälläsi. Älä siis tuhlaa aikaasi valittamiseen! Erityisen tärkeää oikean asenteen omaksuminen on johtajalle. Tämä siksi, että johtaja toimii omassa organisaatiossaan esimerkkinä, jota muut herkästi seuraavat.

Johtajan on ymmärrettävä, että hänen asenteensa on tarttuvaa, etenkin huono asenne leviää viruksen tavoin koko organisaatioon.

Hänen on tiedostettava, että hän itse kykenee vaikuttamaan omaan asenteeseensa milloin tahansa riippumatta kohtaamistaan asioista, ihmisistä ja tilanteista. Itse asiassa omaan asenteeseensa vaikuttamista voidaan pitää itsensä johtamisen tärkeänä ensimmäisenä vaiheena. Tällä tarkoitan sitä, että tällöin ihminen itse kykenee johtamaan omaa mielentilaansa riippumatta ympäristössä tapahtuvista muutoksista tai jopa katastrofeista.

Johtaja voi luulla, että hänen asenteensa ei näy hänen lähipiirinsä ihmisille, mutta tässä hän on täysin väärässä. Hänen ei välttämättä tarvitse sanoa sanaakaan, mutta siitä huolimatta hänen olemuksensa ja toimintansa paljastavat hänen mielialansa muille ihmisille. Tämän takia hänen pitää muistaa, että hänen asenteensa vaikuttaa kolmella kriittisellä tavalla hänen työyhteisöönsä, niin hyvässä kuin pahassa.

Ensimmäiseksi, johtajan asenne määrittelee työyhteisössä vallitsevan asenneilmaston. Tämä näkyy niin hyvässä kuin pahassa. Jos johtajalla on ”huono” päivä, ei se voi olla näkymättä myös työntekijöissä. Johtajan ”hyvä” päivä näkyy tietenkin toisinpäin. Tilanne on aivan samanlainen kuin kotona, missä yksittäisen perheenjäsenen mielialat vaikuttavat kaikkiin muihin perheenjäseniin. Tietenkin tässä voidaan todeta, että johtajan hetkittäiset mielialamuutokset eivät vielä jätä pysyviä jälkiä työyhteisöön ja organisaatioon, mutta pitkällä aikajaksolla johtajan negatiivisuus tai positiivisuus aiheuttavat jopa pysyviä vaikutuksia työntekijöiden asenteisiin koko organisaatiota kohtaan.

Toiseksi, johtajan esimerkki ja asenne määrittelevät intohimon ja innostuksen tason organisaatiossa. Jos johtaja näkee työntekijöissään intohimon ja innostuksen puutetta, on hänen syitä asiaan pohtiessaan parempi ensimmäiseksi vilkaista peiliin. Johtajan on hyvä kysyä itseltään, onko hänellä itsellään intohimoa omaan työhönsä ja johtajuuteensa? Jos vastaus on ”ei”, niin hänen kannattaa kysyä itseltään mitä hänen pitäisi tehdä, jotta intohimo syntyisi. Se on kuitenkin selvää, että ilman hänen intohimoista johtajuuttaan, ei työntekijöiltäkään voida vaatia intohimon paloa.

Kolmanneksi, johtajan asenne määrittää, mikä on mahdollista ja mikä taas ei. Johtajan tehtävänä on luoda innostava, mutta realistinen visio. Sen on oltava haasteellinen mutta ei utopistinen. Vision luotuaan johtajan tehtävä on innostaa itsensä ja muut toteuttamaan tätä visiota. Tässä innostamisessa juuri johtajan positiivinen asenne on se avaintekijä, joka saa ihmiset liikkeelle.

Millaisena asennejohtajana koet itsesi, tai millainen koet esimiehesi olevan?

Asennejohtajuutta on tutkittu varsin paljon etenkin amerikkalaisissa tutkimuksissa. Otan esimerkiksi näistä tutkimuksista yhden, Extraordinary Leader 360 -arvioinnin. Tässä kyseisessä tutkimuksessa arvioitiin johtajien tehokkuutta käyttäen apuna 360 asteen arviointimenetelmiä. En nyt tarkemmin käy läpi tämän tutkimuksen tuloksia, mutta arvioinnin yhteydessä johtajilta kysyttiin myös 25 ns. asennekysymystä. Tutkimuksessa havaittiin, että viisi näistä kysymyksistä korreloi johtajuuden tehokkuuspisteiden kanssa. Niillä johtajilla, jotka olivat vahvasti samaa mieltä näiden asennekysymysten kanssa, oli myös korkeimmat johtajuuden tehokkuuspisteet. Seuraavassa voitkin arvioida omaa asennettasi kyseisten kysymysten avulla. Vastaa asteikolla 1 – 5.

Asennekysymys 1. ”Jos olen eri mieltä muiden ihmisten kanssa, pyrin sanomaan sen myös heille kasvokkain” 1  2  3  4  5 

Monet johtajat ja esimiehet vieläkin lyhytnäköisesti palkkaavat mielellään alaisikseen sellaisia henkilöitä, jotka myötäilevät heitä. Tämä osoittaa sen, että he haluavat työskennellä sellaisten ihmisten kanssa, jotka eivät kysele, tekevät mitä heille kerrotaan ja pitävät mielipiteensä itsellään. No, näin ehkä saadaan myötäsukainen organisaatio, mutta samalla myös tuhotaan kaikki ihmisten into ja halu kehittää sitä. Onneksi useimmat organisaatiot ja johtajat ovat jo nykyään ymmärtäneet, että kaikkien ihmisten mielipiteet ja tiedot ovat organisaation toiminnassa ja sen kehittämisessä arvokkaita voimavaroja. He ovat ymmärtäneet, että ryhmän kumulatiivinen viisaus on paljon parempi kuin yksittäisen ihmisen. Totta kai on selvää, että vaatii paljon rohkeutta olla eri mieltä muiden kanssa, etenkin jos erimielisyys kohdistuu omaan esimieheen. Mutta jos halutaan kehitystä, on hyväksyttävä se, että jokainen saa avoimesti, ja tietenkin muita kunnioittaen, kertoa oman mielipiteensä.

Asennekysymys 2. ”Haluan ottaa enemmän riskejä kuin omat kollegani”  1  2  3  4  5 

Hyvään johtajuuteen kuuluu hallittujen riskien ottaminen. Kaikki johtajat eivät kuitenkaan näin tee ja siten he eivät kykene tuottamaan lisäarvoa omille organisaatioilleen. Riskien välttelijät pitävät nykytilaa parempana kuin organisaationsa jatkuvaa kehittämistä. Riskien ottajat taas haluavat vaikuttaa tulevaisuuteen.

Asennekysymys 3. ”Minun on helppo tutustua ja ystävystyä muiden ihmisten kanssa”  1  2  3  4  5

Johtajat ovat ihmisiä, joilla on kyky vaikuttaa muihin ihmisiin. Jotta ihminen kykenee vaikuttamaan muihin ihmisiin, hänen on ensin tunnettava heidät henkilökohtaisesti. Hyvillä johtajilla on kyky rakentaa ihmissuhteita ja ystävystyä muiden ihmisten kanssa. Laaja verkostoituminen luo johtajille mahdollisuuksia myös haasteellisten tehtävien suorittamiseen käyttämällä hyväksi yhteistyötä omaan verkostoon kuuluvien ihmisten kanssa.

 Asennekysymys 4. ”Käytän aikaa päätöksiin vaikuttavien asioiden selvittämiseen ennen kuin teen päätöksiä”  1  2  3  4  5 

Spontaanisuutta pidetään usein hyvänä asiana, mutta päätöksenteossa sillä voi olla myös haittavaikutuksia. Hyvään johtajuuteen kuuluu harkitseminen ennen päätösten tekemistä. Hyvä johtaja ei tee päätöksiä kiireessä, vaan selvittää mahdollisimman paljon niitä asioita, jotka vaikuttavat päätökseen sekä päätöksen seurauksiin. Hän ei kuitenkaan viivyttele päätöksenteossa, vaan käyttää harkinta-aikansa mahdollisimman tehokkaasti.

Asennekysymys 5. ”Ajattelen strategisesti ja olen tulevaisuuteen suuntautunut”      1  2  3  4  5 

Hyvä johtaja ei vain ajattele nykyhetkeä, vaan hän keskittyy pohtimaan tulevaisuutta sekä sitä, miten hän kykenee viemään organisaationsa hallitusti kohti tulevaisuutta ja sen haasteita. Näin hän kykenee luomaan haasteellisia, mutta samalla myös realistisia visioita sekä laatimaan selkeitä strategioita näiden visioiden saavuttamiseksi.

Laske yhteen samasi pisteet. Mitä enemmän saat pisteitä tässä pienessä ja suuntaa-antavassa testissä, sitä enemmän omaat asennejohtajuutta.

Asennejohtamisesta puhuttaessa vanha sanonta ”Asenne ratkaisee” pitää varsin hyvin paikkansa.

Johtajan asenteella on hyvin ratkaiseva vaikutus siihen, miten organisaatiossa työskentelevät ihmiset asennoituvat työhönsä ja samalla myös omaan organisaatioonsa. Oikean asenteen merkityksen ymmärtäminen on johtajalle tärkeää, sillä etenkin hänen oma negatiivinen asenteensa leviää ympäristöön nopeasti kuin pyörremyrsky. Lisäksi positiivisen asenneilmaston syntyminen voi kestää kauankin, mutta sen tuhoaminen tapahtuu taas hetkessä. Tämän vuoksi jokaisen johtajan on kiinnitettävä huomiota omaan asenteeseensa ja havaitessaan siinä ongelmia, pyrittävä muuttamaan sitä positiivisempaan suuntaan mahdollisimman pian.

Esa Lehtinen

 

Esa Lehtinen

Esa Lehtinen (FM, MBA) on kokenut konsultti ja yritysvalmentaja sekä tulisieluinen ihmislähtöisen johtamisen esitaistelija. Hän on valmentanut lukuisissa erilaisissa ja erikokoisissa organisaatioissa niin Suomessa kuin myös Baltiassa ja Keski-Euroopassa yli 20 vuoden ajan erityisalueinaan johtaminen, esimiestyö sekä henkilöstön vuorovaikutus- ja yhteistyötaitojen kehittäminen. Esa Lehtinen toimii tuplayrittäjänä: koulutusyritys Suomessa vuodesta 1995 alkaen sekä vuodesta 2005 lähtien pääosakkuus Virossa ja muissa Baltian maissa toimivassa konsultti- ja valmennusyrityksessä. Hän on kirjoittanut vuosien aikana lukuisia johtamiseen ja työyhteisön toimintaan liittyviä lehtiartikkeleita. Tämän lisäksi hän on vuodesta 2012 kirjoittanut johtamiseen ja työelämän ilmiöihin keskittynyttä Konsultin jaarituksia -blogia, joka on vähitellen noussut Suomen tunnetuimpien alan blogien joukkoon.


Mandare-Editor-In-Chief

Comments are closed.