Kehitä kohtaamistaitojasi

Kehitä kohtaamistaitojasi

Töykeys on työtapaturma. Epäkohtelias torjunta ja töykeys ovat ihmisten välisen työn tuottavuuden pahimpia vihollisia numero 1 ja 2. Fakta-lehden (Huhtikuu 2013, ss. 48-54) käännösartikkeli käsitteli töykeyttä ja siinä kerrottiin mm. tutkimuksesta, jossa töykeyden kohteeksi joutuneista työntekijöistä:

  • 66 % sanoi suorituskykynsä heikentyneen
  • 63 % kulutti työaikaa loukkaajan välttelyyn
  • 48 % vähensi tietoisesti työpanostaan
  • 38 % heikensi tietoisesti työnsä laatua
  • 12 % sanoi irtisanoutuneensa töykeän kohtelun vuoksi

Lista on alkuperäisessä artikkelissa vielä paljon pidempi.

Prosenttiluvut ovat vakavia.

Jos on töykeyttä, kohtaamisten täysi potentiaali ei voi toteutua. Mikä vaikutus sujumattomilla kohtaamisilla on ihmisten hyvinvointiin, jaksamiseen ja työssä menestymiseen? Mikä vaikutus välttelyllä on tiedon jakamiseen ja uuden tiedon luomiseen, innovaatioihin? Eiväthän puolet palkkalistoilla olevista ihmisistä voi vähentää työpanostaan! Mutta kyllä he voivat. Eivätkä he tee sitä ilkeyttään vaan pikkuhiljaa olosuhteiden takia.

Ihmisen kokema torjunta aiheuttaa neurokemiallisia muutoksia hänen aivoissaan. Kortisolihyökkäyksen aiheuttama reaktio kestää useamman tunnin ja pahentaa stressiä. Ihminen tuntee olonsa uhatuksi. (Harvard Business Review 24.4.2013)

Toisin sanoen ääriliberalistinen ”jokainen on oman onnensa seppä” -asennepuhe ei toimi. Ihminen on saattanut vuosikausia sinnitellä hyvän asenteensa varassa kehnossa työilmapiirissä. Hän on valinnut reaktionsa reaktioon ja pärjäilee joten kuten, mutta isommassa kuvassa koko organisaation strateginen suorituskyky on häiriintynyt.

Siinä missä johtoryhmät työstävät arvoja, niiden pitää tulevaisuudessa työstää myös asenteita.

Asenne on otettava laajempaan yhteiseen tarkasteluun. Mitä asenne on meille yhdessä? Mitä siihen kuuluu ja ei kuulu.

Yritysjohto yksin ei ole vastuussa asenteista, vaikka heillä onkin suuri vaikutus siihen millaisiksi ne pääsevät kehittymään. Matka alkaa ennen kaikkea jokaisesta ihmisestä itsestään. Yleisen havahtumisen ja asenteen merkityksen ymmärtämisen jälkeen on hyvä siirtyä nopeasti tarkemmalle tasolle: Mitä asenne tarkoittaa minulle henkilökohtaisesti – miten haluan elää?

Asenteen strateginen funktio

Tuottavuus on ihmisten välisissä kohtaamissa ja niihin mukana tuoduissa asenteissa. Jotta ihminen voi haastaa itseään, kehittyä ja sitä kautta tiimissä aikaansaada huipputuloksia, on hänen kyettävä aitoihin kohtaamisiin. Kaikissa kohtaamisissa on aina mukana joko tiedostettua tai tiedostamatonta asennetta, mielipiteitä ja jopa ennakkoluuloja. Ihminen saattaa automaatiolla olettaa toisen asenteen olevan tietynlainen tutkailematta lainkaan asiaa tarkemmin. Tällöin hänen reaktionsa on reaktio oletettuun asenteeseen.

Kypsällä ihmisellä on syvällinen ymmärrys siitä, että asenne ja siitä kumpuava käytös ovat avainase­massa yrityksen strategian toteuttamisessa, tuotta­vuuden nostamisessa ja kustannustehokkuudessa.

Avoimuus, tiedon jakaminen ja ihmisten välinen tehokas viestintä ovat tie parempiin käytäntöihin. Toimiva yhteistyö perustuu luottamukseen.

Jokaisen oma asenne on samalla myös oman hyvinvoinnin lähde. Edelleen sama kysymys: Miten haluan elämääni elää? Aina voi tutkia itseään, katsoa peiliin ja vaikuttaa omaan asenteeseensa, vaikka toisen asenne olisi minkälainen tahansa. Mutta on hyvä muistaa, ettei kukaan jaksa loputtomiin, jos jotain on pielessä. Ongelmien ilmaantuessa syyt on selvitettävä ja ne on ratkottava. Jotain on muutettava. Siksi myös jatkuva palautteen kerääminen ja havainnointipisteiden tarkistaminen kaikilla tasoilla on tärkeää.

Olemme matkalla kohti entistä sofistukoituneempaa maailmaa

Tunneäly, empatia ja hyvät vuorovaikutustaidot ovat tarpeen. Välillä on havaittavissa ”voi voi kun hän on sellainen mielensäpahoittaja”, ”heikot eivät tässä leikissä pärjää” tai ”ei täällä pakko ole olla” -superstarapuheita. Silloin ikään kuin siirretään vastuu omien tekojen seurauksista jonkun toisen niskaan: ”tuon toisen asennehan se vasta pielessä onkin, ei minun”.

Kun ihminen kerskailee ja esittää kovaa jätkää tai mimmiä boostaten omaa egoaan toisen ihmisen kustannuksella, hän tekee sisimmässään hallaa kuitenkin vain ja ainoastaan itselleen. Hänen oma persoonallisen kehityksen matkansa keskeytyy ja hidastuu. Se mitä ihmisessä on sisällä, menee aina mukana kohtaamisiin. Ihmisethän niitä organisaatioita muodostavat. Eli jos kohtaamiset menevät mönkään, yrityksen isossa kuvassa strategia ei toteudu.

Edellä mainittu ei tarkoita, etteikö vaikeista asioista puhuttaisi niiden oikeilla nimillä. Se ei tarkoita, etteikö vaativiakin ratkaisuja tehtäisi. Tietenkin tehdään. Mutta asiat voi tehdä myös tyylikkäästi, hyvällä maulla, asiallisesti ja aina ihmistä kunnioittaen. Kun asiat hoidetaan ajoissa ja nopeasti, koviin keinoihin ei tarvitse välttämättä edes ryhtyä.

Jokainen kantaa vastuun oman työnsä tuloksista ja vastuun ratkaisujen tuomisesta.

Jos ihminen epäonnistuu, ei se haittaa. Siitä kokemuksesta voi oppia jotain. Jos ihminen onnistuu, hän vahvistuu. Silloin hänen seuraavia askeleitaan on auttaa muitakin onnistumaan ja kasvamaan eli pyrkimään kohti entistä parempia käytäntöjä.

Pehmeimmät asiat ovat kovinta ydintä

Taitava kommunikoija huomioi ihmisten erilaisuuden, sietää keskustelussa vastakkaisiakin näkökulmia ja tutkailee onko toisen kanava ylipäätään edes auki vastaanottamaan sitä, mitä aiot hänelle seuraavaksi kertoa.

Aidolla dialogilla ja toisen näkökulmien kuuntelemisella saisimme paljon enemmän vaihtoehtoja selville ja voisimme vaikuttaa moneen asiaan rakentavammin.

Mitä enemmän saamme aikaan myönteistä pöhinää eli keskustelua, dialogia ja jakamista, sen enemmän saamme aikaan myös uusia ideoita. Voimme yhdistää ihmisestä toiseen jaetun hiljaisen tiedon numeeriseen dataan ja sitä kautta taas siirtyä uuden entistä paremman ja vakuuttavamman tiedon varassa kohti uusia kokeiluja. Kun keskustelemme enemmän, pystymme myös kiteyttämään paremmin eli saattamaan aineettomia asioita numeroiden, metaforien ja toimivien ilmaisujen muotoon.

Kohtaamistaitojen kaava

keskustelu + kuuntelu + tunneäly + kiteytys + kokeilut + palaute + empatia

Tähän kaikkeen yrityksissä pystytään, jos kohtaamistaitojen merkitykseen 1. havahdutaan, 2. panostetaan ja 3. havainnoidaan oikealla herkkyydellä ja vakavuudella. Kohtaamistaidot ovat jokaisessa ihmisessä ainutlaatuisia, polkuriippuvaisesti kehittyneitä ja harvinaisia resursseja. Ihminen on strateginen resurssi.

Suostutko sinä strategiseksi resurssiksi ja sitoudutko kohtaamistaitojesi kehittämiseen? Jos vastaus on kyllä, matka voi alkaa. Asenne on valinta.

Pohdittavaksi

  1. Miksi asenne on tärkeä aihe henkilökohtaisesti juuri sinulle?
  2. Miten ja kenen kanssa teidän organisaatiossanne asenne pitäisi nostaa isompaan keskusteluun?

 

Marjo Huhtala

Lähteet

  • Puhe ja keskustelu Kauppakamarin HR-päättäjäklubilla 31.8.2016, Huhtala Marjo
  • Kirja: Asennejohtaja 2015, Huhtala Marjo
  • Kolumni: Fakta-lehti Helmikuu 2014 Tuttu vieras -palstan kirjoitus otsikolla Töykeys on työtapaturma, Huhtala Marjo
  • Talentumin Fakta-lehden suomeksi tekemä käännösartikkeli huhtikuussa 2013
  • Harvard Business Review -lehti Huhtikuu 2013 (englanninkielinen) www.hbr.org
  • Kirja: Nonaka, I. & Takeuchi, H. 1995. The knowledge creating company. New York, Oxford University Press. 284 s.
  • Artikkeli: Nonaka, I. 1994. A dynamic theory of organizational knowledge creation. Organization Science. Vol. 5(1), ss. 14-37.

Mandare-Editor-In-Chief

Comments are closed.